Ekan päivän iltana tehtiin myös reissun eka visiitti koirarannalle. Aiemmin taivasta peittänyt paksu pilvikerros haihtui, ja aurinko paistoi koko loppuillan.
Parkkipaikan perusteella ranta näytti olevan täynnä, mutta kuten aina, rannalla on sen verran tilaa, että ei siellä ahdasta ollut.
Annettiin koirille armoa, eikä viety yhtäkään veteen. Namien avulla vähän houkuteltiin niitä kastamaan tassunsa, ja se siitä sitten. Pihlaa vesi tuntui oikein inhottavan, tai ehkä ei se itse vesi, vaan ne levä(?)lölleröklöntit joita siellä rannassa lilluu.
Petyin Pihlaan vähän, kun se ei nyt oikein leikkinyt tuolla kuten se yleensä tekee. Se vaan yritti painia Pepin kanssa, ja sehän ei enää ole sallittua. Ei Pihu tietenkään voi ymmärtää sitä, kun vasta vähän aikaa sitten totesin etten voi antaa niiden painia enää (Peppi ei kestä sitä), mutta oli silti turhauttavaa kun se ei totellut. 🙄
Ja kun kielsin Pepin päälle hyökkimisen, niin sittenhän Pihu oli enimmäkseen silleen "no en sit tee yhtään mitään!". Keppikin kiinnosti noin viisi sekuntia.
No, onneksi hihuilla edes oli kivaa, kun sisko heitteli niille hiekkaa. Hiekka best.
Rannan kylkeen oli ilmestynyt jätskikioski. Kiva idea, mutta ei nyt ainakaan tällä kertaa käyty sitä sen lähemmin katsomassa. Sen lisäksi parkkipaikalle oli tullut kyltti ja polulle kartta - nämäkin ovat hyviä lisäyksiä, koska polku rannalle menee vaan sellaisen epämääräisen pusikon läpi, ja varmaan hämmentää monia niistä jotka sinne on menossa ekaa keraa.
Mökille palattuamme ruokailtiin ja sitten mentiin ihastelemaan auringonlaskua. Auringon painuttua mailleen esille tuli upea täysikuu! Sain siitä jopa ihan kelvollisen kuvankin:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti