Kännykkäkuvapäivitystä kehiin, ensin laatukuvia eläinlääkärivisiitiltä. Nenäpunkit nujerrettiin vihdoin ja Paju pääsi hakemaan ekan rokotuksensa ihan normaalisti. Myös velipoika Käpy tuli samalla kertaa piikitettäväksi.
Lääkärireissu oli penskan mielestä ihan jees vielä siinä vaiheessa kun sai olla lattialla, mutta kun nostettiin pöydälle niin se ei sitten ollut enää yhtään kivaa. Paju jähmettyi kauhusta ja tarrautui pöytään kiinni, lääkäri sanoikin että se näytti ihan liito-oravalta kun jalat levällään painoi itseään pöytää vasten.. Osuva kuvaus. Eli joo, pöydällä olemista pitää harjoitella jotta lääkärikäynnit ja mätsärit sujuu paremmin jatkossa.
Rokotuksen otti nätisti, ei rimpuillut eikä kitissyt. Pöydän aiheuttaman jännityksen takia tuskin edes tajusi että pistettiin, mutta veikkaan että olisi muutenkin ollut aika nätisti!
Lääkäri teki myös pienen terveystarkastuksen samalla. Sydän oli OK, nyt tuntui yksi palli kun viimeksi ei löytynyt kumpaakaan (ei haittaa vaikka jäisi pallivikaiseksi, aion leikkauttaa tuon joka tapauksessa), yläpurennan suhteen toinen puoli hampaista oli OK mutta toiselta puolelta pitäisi nyt "jumpata" yhtä kulmahammasta hitusen ulospäin että ei paina ientä.
Painoa oli 1,5kg. Valtava otus!
Tässä kuvasatsissa on mukana kolmikon eka yhteiskuva, ja miten mahtava kuva se onkaan. Pihlalla on tosi iloinen ilme, Peppi on järkyttynyt huomattuaan että kamala pennunperkele on otettu mukaan ja Paju on onnistunut tunkemaan yhden koipensa paidasta ulos..
Sen verran kylmiä päiviä on ollut että näitä mun lyhytkarvaisia elukkoja saa jo vähän puettaa. Toi paita *melkein* sopii Pajulle, takaa vaan on vielä liian pitkä. Ainoa vaatekappale joka on sille sopivan kokoinen nyt on liian ohut näihin kylmiin keleihin. Kasva, poika, kasva!
Pientä irtioloharjoittelua otettiin tässä samalla kun nää kuvat otin. Mun jaloissahan tuo taas enimmäkseen täpisteli, mutta lopulta tutki vähän ympäristöäkin.
Kylmyyttä on siis riittämiin, olisi kiva saada sitä luntakin! Ilmeisesti lunta satelee kaikkialle muualle paitsi tänne meille. Taivaalta on välillä tipahdellut surkeita yksittäisiä lumihiutaleita, mutta se tuntuu lähinnä siltä että luonto näyttää mulle keskisormea.
Muuta:
- Juuh enpä tiedä mitä tuon pennun korvat tekee. Yhdessä vaiheessa olivat jo melkeinpä 100% pystyt, nyt sitten taas roikkuvat kärjistä, toinen aika reippaastikin. Ihan tulee Pihlan pentuajat mieleen, silloinkin sai seurata korvien vaihtelevaa nousua.
- Pihla on jo Pajun kaveri. Leikkivät yhdessä aika paljonkin! Valvon aina niiden leikkituokioita lähietäisyydellä, Pihla on niin söpö kun se yrittää selvästi parhaansa mukaan muistaa hellät otteet tuon pikkuisen kanssa.
- Pepin suhtautuminen pentuun ei ole muuttunut mihinkään suuntaan.
- Oon unohtanut kirjoittaa kissojen reaktioista. Pipsa on samaa mieltä kuin Peppi, Lulua pentu kiinnostaa vaihtelevasti.
Pientä draamaa tosin oli Lululla ja Pajulla kun erehdyin antamaan Lulun mansikkapedin pennulle (koska se kissi käytti sitä niin harvoin!), ja sitten Lulu päättikin että nyt hän valtaa sen takaisin itselleen. Paju oli menossa petiin, ei huomannut että kissa oli siellä (enkä huomannut mäkään, se on siis sellainen peti missä on "katto"), molemmat säikähtivät. Eivät onneksi alkaneet pelkäämään/inhoamaan toisiaan, mutta sinne mansikkapetiin Paju ei tuon jälkeen enää halunnut mennä -> nyt se on sitten Lulun käytössä, ja on muuten nukkunut siellä enemmän kuin ikinä ennen... Huoh.
- Tuo postauksen alkupuolella mainittu Käpy oli meillä yökylässä viime viikonloppuna. Eroavaisuuksia näistä veljeksistä löytyy paljon, niin ulkonäöstä kuin luonteestakin. Käpy on selkeästi rauhallisempi ja alistuvampi kuin päällepäsmäri-piraija-Paju. Omaa tahtoa siltäkin kyllä löytyy tarpeen tullen, ja välillä meinasi pojille tulla kunnon rähinät kun Paju halusi soveltaa isompien koirien kanssa opittuja rajuja painiotteita veljeensä, ja Käpy ei ollut siitä kovin mielissään. Hetken päästä kuitenkin leikkivät taas nätimmin ja lopulta mönkivät tiiviisti vierekkäin nukkumaan, hölmöt.
- Lunta ei tosiaan ole näkynyt, mutta ei ole onneksi vettäkään satanut paljoa koko syksynä. Pajukin kohtasi sadetta ekaa kertaa kunnolla vasta.. viime viikollakos? Vähän mietitytti että miten mahtaa käydä, suostuuko pentu tekemään tarpeitaan sateessa, mutta kun en itse tehnyt sateesta numeroa niin ei sekään sitten siitä välittänyt ja asioi kuten aina ennenkin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti