Hyttysten ilmestyminen oli viimeinen niitti ja lähtölaukaus kesään. Ko. ötökköjä onkin tällä hetkellä liikkeellä sen verran, että pitänee sekoitella citronella-karkotinta jotta saadaan ulkoilla rauhassa.
Yllä perinteiset voikukkakuvat. Kuvauspäivänä oli ihan älyttömän kuuma, olisin halunnut kuvata vielä lisääkin jonain viileämpänä päivänä, mutta tuo paikka olikin sitten ajeltu ihan kaljuksi.. No, ensi vuonna sitten taas, nyt sinne tuskin enää ehtii kasvamaan uutta kukkivaa kerrosta.
Nämä pannat (vaaleanpunainen Pepillä ja punainen Pihlalla) ovat muuten uudet! Pantoja tulee hankittua niin usein etten läheskään aina muista mainita niistä täällä, mutta nämä saatiin tuliaisina eli ovat siten erityiset. Espanjasta ovat kotoisin, mulle onkin kertynyt sieltä jo vino pino pantoja, varmaan suunnilleen kaikki mitä siellä edes myydään!
Aiemmin keväällä mystisesti lihonut Pihla on edelleen vähän turhan tuhti, mutta eiköhän se tämän kesän aikana hoikistu ennalleen. Ruokavaliota on säädetty laihdutusmalliin, ja nyt liikunnan määräkin lähtee nousuun.
Ja lisäliikuntaa tulee ainakin siksi, että lähimetsä meni niin pilalle "metsänhoidon" ansiosta (maasto on täynnä tikkuja ja katkottuja nuoria puita, kiva jos joku sellainen menisi vaikka vatsasta läpi kesken leikkien), että on pakko lenkkeillä kauemmas muihin metsämaisemiin. Ei haittaa yhtään, vaihtelu virkistää ja kuten kuvista näkyy, tuolla on paljon nätimpääkin.
Toukokuu on mennyt vähän sumussa, on ollut kiirettä, hoitokoiria, stressiä.
Stressi liittyy myös koiriin, oon stressannut kun mun koirat stressaa! Meidän on/off-ongelma eroahdistus on taas kuvioissa. Se on vähän tällaista kun mun työtilanne on vaihteleva ja tyhjäntoimitusaikoina tulee vietettyä liikaa aikaa koirien kanssa. Vaikka yritän pitää yksinolotreeniä yllä silloinkin, niin en ilmeisesti ikinä tarpeeksi. Mokia sattuu.
Nyt olisikin kunnianhimoisena tavoitteena saada tämä juttu pois kuvioista kokonaan.
Näillä mun tytöillä eroahdistus ilmenee huutona. Tarkkojen äänitysten perusteella pahin mylvintä on nyt saatu pois, jäljellä on Pepin nyyhkiminen ja satunnainen haukahtelu. Vieläkin siis AHISTAA jonkin verran, mutta parempaan suuntaan ollaan menty.
Menossa mukana:
- Adaptil-haihdutin
- Digital Dogsitter
- Radio
- Kong-lelut (saa arvata kumpi kuvan Kongeista on Pepin..)
- Hirvennahkapuruluut
Hienoja kuvia! Toivottavasti eroahdistusongelma ratkeaa pian kokonaan. :)
VastaaPoistaKiitoksia kehuista ja tsemppauksesta! Eiköhän tämä tästä. :)
VastaaPoista