Kirpeät ilmat

Eloa blogiin taas.

Oon käynyt läpi pakollisen syysflunssan ja nyt vaan toivon ettei se uusiudu. Flunssa tarjosi hyvän tilaisuuden tylsistyneiden koirien käytöksen tarkkailuun, vaikka toki pienen pientä lenkkiä niiden kanssa väänsin ja pääsivät äiteen kyydissä puistoonkin kerran päivässä. Ei toimettomuus kumpaakaan paljoa hetkauttanut, makoilivat vaan, mitä nyt Pihla välillä antoi lelukorin sisällölle kyytiä.

Valio-myrsky vieraili täällä ja vaikutti meihin lähinnä muutamien sekuntien pituisten sähkökatkojen muodossa. Ja olihan lenkkeily siinä tuulessa aika epämiellyttävää.

Viime viikolla tännekin saapui loppuvuoden ekat pakkaset. Ei pelkästään yöpakkasia, vaan päiväsaikaankin sai vielä hytistä. Joinain päivinä meinasin jo heittää Pepille jotain vaatetusta päälle, mutta skippasin pukemisen nyt vielä. Siitä tulee vaan entistä pahempi vilukissa jos alan ihan pikkupakkasten takia varustelemaan.. Ja nyt pakkasia ei enää juuri olekaan.

Pepillä on toisen silmän alla jokin patti. Vaikuttaa rasvapatilta ja luultavasti onkin sellainen, Pepille tulee rasvapatteja melkein joka vuosi tähän samaan aikaan johonkin päin naamaa. Ovat aina lähteneet itsekseen pois, pitää katsoa miten tuo "yksilö" käyttäytyy ja tehdä lääkärireissu jos se paisuu tmv.

Mielenkiinnolla odottelen ämmien juoksujen alkamista. Vaikuttaa siltä, että alkavat taas hyvin samoihin aikoihin elleivät ihan päällekkäin jopa.
Ja jee, nyt Pihlallekin tuli/tulee vain kahdet juoksut! Viime vuoden kolmet juoksuilut oli siis vissiin jotain ekan elinvuoden sekoilua kuten joskus aiemmin teorisoinkin.